Kevään villivihannes - Vuohenputki
Yrttiterapeutti Henriette Kress
Vuohenputki on monen puutarhan riesa, sillä se leviää juuriensa avulla. Vuohenputkea ei löydä yksin, sillä on aina muutama kymmen tai sata kaveria matkassa.
Tunnistat vuohenputken siitä, että lehti on jaettu kolme kertaa kolmeen, eli sillä on kolme haaraa, joissa jokaisessa on kolme pikkulehteä. Välillä sivuhaarojen kaksi alinta pikkulehteä ovat kasvaneet yhteen, jolloin lehtiä on 2 + 3 + 2. Joskus lehti on jaettu kolme kertaa viiteen, eli viisi pikkulehteä jokaista haaraa kohti. Harvemmin löydät yksilöitä, joissa on kolme kertaa seitsemän lehteä.
Jos siis näet vihreän maton, joissa lehdet ovat suurimmaksi osaksi jaettu kolmeen ja edelleen kolmeen, sinulla on vuohenputkiesiintymä. Onneksi olkoon - tai pahoitteluni, jos esiintymä sattuu olemaan puutarhassasi.
Kerää vuohenputkea silloin, kun lehti on vielä kiiltävä ja muita vuohenputken lehtiä vaaleampi vihreä.
Tee näistä nuorista lehdistä vaikkapa vuohenputkitsatsikia, vuohenputkipestoa tai hienonna ne ja lisää ne vaikkapa muhennoksiin, munakkaisiin, leipiin ja keittoihin.
Vanhemmat lehdet sopivat hyvin mm. viherjauheeseen.
Vuohenputkitsatsiki
- 5 dl turkkilaista jogurttia (10 % rasvaa)
- 1–2 kourallista silputtua vuohenputkea
- 1 raastettu kurkku
- (hitusen verran minttua)
- suolaa, pippuria, sitruunamehua
- (ruokalusikallinen viherjauhetta)
Sekoita. Tarjoile vaikkapa saaristolaisleivän päälle tai muhennosten ja liharuokien lisukkeena. Tai syö sellaisenaan.
Vuohenputkipesto
- 1–2 dl hienonnettuja lehtivillivihanneksia (esim. vuohenputki, nokkonen, voikukka, maitohorsma, koiranputki, litulaukka, ...)
- tai 1–2 dl keitettyjä hienonnettuja villivihanneksia
- 1 dl pähkinöitä (esim. manteli, pinjan siemen, pekaanipähkinä)
- 1 dl juustoraastetta (esim. mozzarella, emmental, gouda, parmesan)
- 3–4 valkosipulin kynttä
- ½ dl ruokaöljyä
- ripaus suolaa, pippuria
Kaada ainekset tehosekoittimeen tai monitoimikoneeseen ja anna pyöriä kunnes ainekset ovat hyvin sekoittuneet. Tarjoile pastaan sekoitettuna, voileivän päällä, salaattikastikkeena tai ruoan lisukkeena.
Huom: Pesto on oiva kasvualusta anaerobisille bakteereille. Näistä myrkyllisin on Clostridium botulinum, jonka läsnäoloa ei pysty havaitsemaan mausta, ulkonäöstä, pullistelemisesta tai muustakaan. Tämän bakteerin tuotos, botuliinitoksiini, on myrkyllinen. Säilytä pesto jääkaapissa ja käytä kolmen päivän sisällä. Jos teit suuria määriä pestoa, voit jättää juustot pois ja pakastaa loput. Lisää juusto sitten, kun sulatat pakastepestosi.
Näköislajeja
Vuohenputkella on vain kaksi varteen otettavaa näköislajia.
Toinen niistä on myrkkykeiso (Cicuta virosa). Myrkkykeiso on myrkyllinen. Se on helppo erottaa vuohenputkesta, sillä se on yksittäin kasvava vesikasvi. Myrkkykeison lehdissä on aina reilusti yli 9 pikkulehteä.
Valkovuokko (Anemone nemorosa) on vuohenputken tapaan juurien avulla leviävä kasvi. Syötynä se ärsyttää limakalvoja. Valkovuokon lehtien reunat ovat syvästi uurteisia, missä vuohenputken lehdet ovat kevyesti hammastettuja. Jos vielä epäilet osaamistasi, poimi kukassa oleva valkovuokko ja tarkkaile sen lehtiä. Ota sitten vuohenputken lehteä sellaisesta paikasta, missä ei kasva valkovuokkoa. Näet aika selvästi, miten ne eroavat toisistaan.
Tunne poimimasi kasvit: Lue yleiset villivihannesten keräysohjeet
Teksti: Henriette Kress
Muita villivihanneksia:
