Flunssa on ylempien hengitysteiden tarttuva virusinfektio. Tartuntaa aiheuttavia viruksia on yli 200, mistä johtuen ihmiset sairastuvat siihen yhä uudelleen. Useimmat sairastavat vuosittain 2-4 flunssaa, tavallisesti kylmään vuodenaikaan ja vuodenaikojen vaihtuessa.

Flunssaviruksilla on taipumus kiinnittyä nenän, nielun tai sivuonteloiden  limakalvojen pehmeään, lämpöiseen pintaan. Tästä syystä flunssa oireilee tavallisesti juuri näissä paikoissa.  Nielun ärsytys tai kipeytyminen on yksi ensimmäisistä flunssaoireista, mutta laaja kirjo muunkinlaisia flunssaoireita voi ilmetä.Tärkeimmät aikuisilla ja lapsilla esiintyvät flunssaoireet ovat

• tukkoinen nenä
• yskä
• päänsärky
• aivastelu
• vuotava nenä
• väsynyt, vetämätön olo
• korvasärky
• lihaskipu
• sivuontelosärky

Pienemmillä lapsilla ja vauvoilla saattaa esiintyä myös seuraavanlaisia flunssaoireita:

• ongelmia syötettäessä, ruokahaluttomuutta
• kuumetta
• rauhasten turpoamista
• rauhattomuutta, huonotuulisuutta

Useimmiten flunssaoireita alkaa esiintyä yhdestä kahden päivän tai viimeistään viikon kuluttua virustartunnasta.

Useimmat flunssat ovat rino- eli nuhavirusten aiheuttamia. Tartunta tapahtuu toisista ihmisistä ilmateitse pisaratartuntana tai kosketustartuntana ruuasta tai esineistä, joita flunssainen henkilö on koskettanut. Yli sata rinovirusta kykenee kiinnittymään nielun tai nenäontelon limalvoille. Virukset laukaisevat immuunireaktion, joka saa aikaan tutut flunssaoireet kuten nielun ärsytyksen ja päänsärkyä.

Rinovirus on yleisin flunssan aiheuttaja. Muita tavallisia flunssaviruksia ovat adeno- ja RS (respiratory syncytial) -virukset. Flunssaa aiheuttavien virusten suuri määrä selittää, miksi flunssaan voi sairastua yhä uudelleen; kun on kehittänyt vastustuskyvyn yhteen, jokin toinen virus onnistuu aiheuttamaan hieman erityyppisen tartunnan.

Flunssa on tarttuvimmillaan ensimmäisten 2-4 päivän aikana oireiden ilmaantumisesta. Flunssaan sairastunut voi kuitenkin toimia tartuttajana jopa kolmen viikon ajan alkaen.

Virukset  leviävät ilmateitse pisaratartuntana funssaisten ihmisten aivastellessa ja yskiessä. Flunssa voi tarttua myös suorassa tai epäsuorassa kontaktissa virusta kantavaan henkilöön.

Jos flunssainen ihminen esimerkiksi koskettelee suutaan tai nenäänsä, sormien iholle siirtyy tuhansia viruksia. Tartuttaessa johonkin esineeseen tai vaikkapa oven kahvaan virukset siirtyvät edelleen sinne. Seuraava esineeseen koskettava siirtää helposti virukset käsiensä välityksellä omille limakalvoilleen saaden näin tartunnan.

Useimmiten flunssat eivät aiheuta vakavampia terveydellisiä ongelmia. Vaikkakin oireet kuten yskiminen ja kipeä kurkku saattavat ärsyttää ja tuntua hankalilta, oireet eivät yleensä kestä viikkoa pidempään. Joskus flunssa saattaa kuitenkin aiheuttaa jälkitauteja.

Isommat lapset sekä aikuiset saattavat sairastua

• sivuonteloiden tulehdukseen tai

• keuhkotulehdukseen (keuhkokuumeeseen)

• myös astmaoireet voivat vaikeutua

Pikkulapsilla välikorvan tulehdus on yleisin nuhakuumeen jälkitauti. Vauvoilla flunssa saattaa kehittyä keuhkotulehdukseksi. Myös kruppia eli kuristustautia saattaa esiintyä vauvoilla.

Flunssaan ja sen oireisiin on erilaisia valmisteita

• Echinaforce on perinteinen kasvirohdosvalmiste nuhakuumeen eli flunssan tukihoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Valmisteen käyttö perustuu yksinomaan sen traditionaaliseen eli pitkään jatkuneeseen käyttöön.

• Antibiootit purevat bakteerien aiheuttamiin tulehduksiin mutta eivät flunssaviruksiin.

• Flunssan aiheuttamia oireita kuten: lihaskipua, päänsärkyä tai kipua nielussa voi tarvittaessa lievittää kipulääkkeillä kuten ibuprofeenilla tai parasetamolilla.

• Nenäsuihkeet lievittävät nenän tukkoisuutta.

• Yskänlääkkeet lievittävät yskänärsytystä ja hillitsevät yskänpuuskia.