Jauhosavikka (Chenopodium album) on luonnon pinaatti. Tietenkin nokkonenkin on luonnon pinaatti, mutta savikka ei pistele.
Leikkaa nuoret savikat alimman hyvännäköisen lehden alapuolelta tai, jos kitket puutarhaasi, vedä kasvi juurineen kaikkineen maasta. Poista juuret ja paksuimmat varret. Kukkiva jauhosavikka voi narskua hampaissa sillä siemenet ovat nihkeitä ja aika kovia. Tämä ei ole ongelma, jos hienontaa keitetyt savikat tehosekoittimessa. Toinen tapa käyttää vanhempaa savikkaa on nyppiä täysikokoisesta kasvista pelkästään lehdet ja nuoret latvat.
Hienonna nuoret savikat. Peitä savikat vedellä, lisää sipulit, tomaatit ja suola. Keitä noin 15 minuuttia. Kaada keitinvesi pois ja lisää mausteet ja kermaa. Kuumenna hetken (älä keitä), sekoita ja tarjoile.
Jauhosavikan siemeniä voi käyttää kvinoan (Chenopodium quinoa) tapaan, kunhan ensin poistaa niistä ylimääräiset saponiinit. Keitä ja heitä keitinvesi pois muutamia kertoja. Maista välillä, joko nyt on hyvä. Jollei millään tule tarpeeksi hyvän makuista, heitä kompostiin.
Viritä vesihaude kattilan ja teräksisen kulhon avulla. Kaada savikka kulhoon ja peitä öljyllä. Anna kattilassa olevan veden kiehua hiljalleen noin puolitoista tuntia. Siivilöi yrttiaines öljystä (anna jäähtyä ja käytä iholla kääreenä) ja kaada öljy leveäsuiseen lasipurkkiin. Anna öljyn kirkastua (tämä vaihe kestää noin 4-8 päivää). Kaada varovasti öljy talteen pohjasakan päältä, pullota ja lisää nimilappu ("Saviheinäöljy, 8.2017"). Säilyy parhaiten jääkaapissa, varsinkin jos kesä on helteinen.
Savikalla ei ole mielestäni kovinkaan monta näköislajia. Muut savikat voidaan käyttää jauhosavikan tapaan.
Maltsat (Atriplex-lajeja) voi niinikään käyttää jauhosavikan tapaan.
Tunne poimimasi kasvit: Lue yleiset villivihannesten keräysohjeet
Teksti ja kuva: Henriette Kress
Muita villivihanneksia: