Syötävät kukat

Syötäviä kukkia löytää runsain mitoin sekä luonnossa että puutarhassa. Älä kuitenkaan syö kaupasta ostettujen kesäkukkien kukkia: taimikaupat myrkyttävät niitä säännöllisesti. Muutenkin pitää jättää myrkytetyt kasvit syömättä.

Tässä pieni ote parhaimmista, herkullisimmista, näyttävimmistä tai muuten vain ihanista syötävistä kukista:

Ruusun terälehdet

Rosa-lajeja: mitä tuoksuvampi terälehti sen vahvempi maku ja sen parempi teho.

Niistä voi valmistaa ruususokeria, -viinietikkaa, -siirappia, -uutetta, -hunajauutetta ja mm. -teetä. Tai koristele niillä vaikkapa kakkuja, boolia tai jääpaloja, tai laita kesäisiin vesikannuihin.

Käytä vain sellaisia ruusuja, joiden tiedät kasvaneen myrkyttömästi. Kaupan ruusuja ei valitettavasti voi syödä.

Ruusu maistuu parfyymille. 

Orvokki

Viola-lajeja.

Orvokkien kukat ovat ihanan värisiä ja hyvin koristeellisia. Maista pihallasi kasvavan orvokin kukka: onko se lempeä ja mieto? Käytä kaikenlaisien salaattien tms. koristeluun. Kalliolla kasvavan luonnonvaraisen keto-orvokin kukat ovat väkevän ja ikävän makuisia, mutta niiden lehdet ovat miedon makuisia.

Väriminttu

Monarda-lajeja.

Värimintun huulikukkaiskasvit ("terälehdet") ovat ihanan värisiä. Punaisen värimintun (Monarda didyma 'Cambridge Scarlet') terälehdet ovat syötävien kukkien parhaimmistoa. Se maistuu karkille! Vaikka se olisikin puutarhassani hyvin näyttävä, napsin siitä yleensä aina ohimennen muutamia terälehtiä suuhun. Olenkin iloinen, että se viihtyy ja leviää puutarhassani.

Muidenkin väriminttujen kukkia voi syödä. Kukkapohja, siis se osa, mistä terälehdet kasvavat, ovat värimintuilla erittäin tulisia. 

Voikukka

Taraxacum officinale

Kukista voi valmistaa siirappia, yrttiöljyä, munakkaita ja muuta. Lue lisää voikukasta.

Kaunokit

Centaurea-lajeja.

Kaikkien kaunokkien kukat (ja lehdet) ovat syötäviä, mutta suurin osa on karvaan makuisia. Niitä voi lisätä mm. kesäsalaatteihin, jos salaattikastike on viinietikkapohjainen: hapan taittaa karvaan maun.

Mm. ruiskaunokin kukkia voi käyttää erilaisien makeidenkin ruokien koristeluun. Vuorikaunokkien lehdet ovat erinomaista herkkua, joihin jää koukkuun. Syö niitä ennen kuin etanat ehtivät apajalle! Kokeile myös keltakaunokkien terälehtiä (jos raaskit).

Horsma

Epilobium-lajeja.

Maitohorsman (rentun ruusun) kukat ovat syötäviä, mutta erittäin astringoivia. Ne vetävät suun suppuun maitohorsman lehtiäkin tehokkaammin. Muidenkin horsmien kukat ja lehdet ovat syötäviä. Käytä salaateissa ja ruokien koristeluun.

Jos kuivaat horsman kukkia jotta saisit yrttiteehesi väripilkkuja, napsi ensin kukkavarret pois. Horsmien kukkavarret ovat jo nuppuvaiheessa täynnä haivenia, ja kuivuessaan varret aukeavat syytäen ilmaan tiivistä haivenpilveä.

Mesiangervo

Filipendula ulmaria.

Kerää mesiangervon kukkivia latvoja silloin, kun ne ovat täydessä kukassa. Lisää pieni määrä kukkia (ilman varsia) mm. jäätelöön tai pirtelöön: jos käytät liian paljon, makuun kyllästyy. 

Mintut

Mentha-lajeja.

Käytä puutarhaasi minttuja kukkineen kaikkineen raikastamaan salaatteja, booleja ja vesikannuja. Tee mintuista minttusiirappia, minttusokeria tai vaikkapa minttuteetä.

Luonnonvaraisista mintuista peltominttu (Mentha arvensis) on aika yleinen. Maista hieman, osa peltomintuista ovat aika kissanminttumaisia, eivätkä siis kovinkaan hyvän makuisia. Mutta jos maku miellyttää, käytä! Mutta älä kerää niin paljon, että kasvi häviää paikalta. Vaikka se on aika yleinen, se ei ole mesiangervon tapainen kaikkialla kukkiva kasvi.

Monenlaisia kukkia lyhyemmin

Muista syötävistä kukista voisi mainita mm. seuraavia:

• kultapiiskut (Solidago-lajeja): kukat ovat syötäviä. Jos kukkivia latvoja laittaa kuivumaan saa pelkkää ruskeaa haiventa. Se kuuluu asiaan, käytä niitä! 
• asterit (Symphyotrichum-lajeja): kukat ovat syötäviä. Jos latvalehdet ovat aromaattisia, kukkivaa latvaa voi käyttää kultapiiskun tapaan.
• krassit (Tropaeolum-lajeja): kukat ovat syötäviä ja näyttäviä, mutta äkäisen makuisia.
• laventeli (Lavandula-lajeja): kukat ovat syötäviä, mutta maistuvat parfyymille. Tee vaikka laventeliviinietikkaa!
• ruohosipuli (Allium schoenoprasum): kukat ovat ihanan makuisia, makeita ja sipulisia. Saat herkullisen väristä viinietikkaa kun täytät purkin ensin kukilla ja sitten viinietikalla. Anna tekeytyä pimeässä nurkassa parin viikon ajan ja siivilöi kukat pois. Käytä ruoanlaitossa suolaisiin ruokiin.
• basilika (Ocimum-lajeja): kun basilika kukkii, sen lehdet muuttuvat karvaamman makuiseksi. Poista kukkavarret ja käytä yksittäiset kukat. Herkkua!
• mausteyrtit yleensä: kaikkien mausteyrttien kukat ovat syötäviä.
• samettikukat (Tagetes-lajeja): kääpiösamettikukkien (Tagetes tenuifolia) kukat ovat maultaan karvaan sitrusmaisia. Kokeile! Rohtosamettikukan (Tagetes lucida) koko kasvi, kukat mukaanlukien, maistuu ranskalaiselle rakuunalle. Herkkua!
• päivänkakkara (Leucanthemum vulgare).
• puna- ja metsäapila (Trifolium pratense, T. medium): ovat hyvin mineraalipitoisia, mutta lisäävät kehon estrogeeniä. Tee niistä vaikkapa vahvaa teetä: 2 rkl tuoreita tai kuivattuja kukkia, 5 dl vettä, laita kattilan ja anna olla yön yli. Kiehauta, siivilöi, anna jäähtyä hieman, juo. Tämä voi maistua saippualle (älä silloin juo, se ei sovi sinulle), tai erinomaiselle 
• malvoja, mm. malva, salkoruusu, malvikki, maloppi (Malva, Althaea, Alcea, Lavatera, Malope-lajeja): kukat ovat hyvin miedon makuisia. Joidenkin lajien vihreät osat ovat karvojen peitossa, jolloin sellaisenaan syötyinä ne saattavat ärsyttää kurkkua. Käytä koristeluissa tai valmista niistä teetä tai siirappia.
• auringonkukka (Helianthus annuus): terälehdet ovat syötäviä, mutta aika kovia. 
• kehäkukka (Calendula officinalis): terälehdet ovat koristeellisia. Vihreissä osissa on herkkien kurkkua ärsyttäviä karvoja. Lisää terälehtiä patoihin, salaatteihin ja taikinoihin, niin saat keltaisia väripilkkuja valmiisiin ruokiin.
• kurpitsa (Cucurbita-lajeja): kukat ovat syötäviä, ja koska varsinkin poikakukkia voi olla liikaakin, niitä voi kerätä ja valmistaa täytettyjä kurpitsankukkia.

Lista ei ole suinkaan täydellinen, mutta näistä saa herkkua helposti.

 

Tunne poimimasi kasvit: Lue yleiset villivihannesten keräysohjeet

 

Teksti: Henriette Kress